sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Jatkuvaa kehonhuoltoa

Käsieni ongelmat, jumit ja turvotukset jatkuvat, ja niitä hoidettiin taas perjantaina fysioterapiassa. Koska turvotukset häviävät jumeja aukomalla, on luultavaa, että lihas- ja kalvokireydet aiheuttavat käsien turvotuksen. Tällä kertaa oli vasemmassa kädessä keskisormen ojentaja jumissa. Oikeassa kädessä sekä keski- että etusormen ojentajat olivat jumissa. Näiden aukaisun jälkeen kummankin käden turvotus laski ja käsistäa tuli jopa aivan kylmät. En kyllä myönnä kulkevani keskisormet ojennettuna - ainakaan kovin usein. Kävimme läpi sormieni ja ranteitteni asennot koneella kirjottaenssani ja ne todettiin oikeiksi.

Ilmeisesti käteni menevät jumiin jo pienestä rasituksesta. Tätä kirjoittaessani on sunnuntai ja eilen lauantaina kävin lakristi- ja salmiakkimessuilla. Vaikka ei kantanutkaan mitään painavaa ja suurin osa tavaroista oli repussa, särkevät käteni tänään. Illalla neuloin muutaman rivin, mutta yritin olla varovainen määrän kanssa, jotta käsiin ei tulisi liikaa rasitusta. En voi vain istua ja olla tekemättä mitään. On tärkeää myös tehdä hauskoja ja mielekkäitä asioita elämässä. Tänään maksetaan eilisestä hauskasta päivästä, mutta se on silti mielestäni sen arvoista.

Olkapääni on edelleen kipeä. Koska syön normaalia enemmän tulehduskipulääkkeitä kiertäjäkalvosinoireyhtymän takia, kivut tulevat oikeastaan esiin vain rasituksessa tai työpäivän jälkeen ja kipulääkkeen vaikutuksen heikentyessä. Maanantaina on soittoaika työterveyslääkärille olkapäästä ja Raynaud-lääkkeiden vaihdosta. Käyttämäni lääke on loppu apteekeista ja tukusta. Toimittajalla on toimituskatkos joulukuulle asti ja omat lääkkeeni ovat loppu. Sitten nähdään, mitä olkapäälle tehdään vai kannattaako nyt tehdä mitään.

Perjantaina avattiin myös yläselkää. Kerroin, kuinka keskellä selkää oli kipeä kohta, johon sattui nojatessa, ja johon tuikki kipua. Lisäksi reppua kantaessa tuntuisi kuinka ylempää rintarangasta ahdistaa. Tuntui kuin en olisi voinut hengittää kunnolla.

Ilmeni, että selän Th 8-9 nikamat olivat pois paikaltaan ja nikamien Th 5-6 kohdalla olivat kalvot jumissa, mikä esti rangan oikean liikkeen. Tämä ahdisti hengitystä ja esti . Jumien aukaisun jälkeen koko selkä tuntui paljon paremmalta ja sen liike normalisoitui aivan niskasta alas asti.

Kun luen muiden kokemuksia lihaskalvojen mobilisoinnista, tuntuvat käsittelyt tosi rajuilta verrattuna siihen, miten asia itselläni tehdään.Fysioterapeuttini käyttää triggerpisteitä jumien avaamiseen, vaikka jossain tapauksissa kalvot pitää vielä käydä läpi käsin. Mutta suurimman osan aikaa käsittely ei ole kivuliasta eikä jätä mustelmia.

Kerroin fyssarille myös kuinka nukkumaan mennessä on pakkotukea lonkkia peiton kulmilla, jotta koko jalat eivät kääntyisi lonkista ulospäin. Hän selitti, että ongelma johtuu sartorius-lihaksesta, joka kulkee suoliluun harjusta sääriluun yläosan sisäsivuun. Minulla lantion takaosasta kalvot kiristävät ja sartoriuslihas joutuu tekemään liikaa hommia päivän aikana, jotta jalat pysyvät suorassa. Illalla sitten, kun jalat ja koko keho rentoutuvat, lihaksesta loppuu veto ja jalat kääntyvät lonkista asti ulospäin.

Sain harjoitukseksi jalan nostoa kiertäen eteen, jotta asentoa saadaan treenattua oikeaksi. Kalvoja minun kehossani avataan jalkuvasti, mutta niitä pitää yrittää pitää liikkeessä myös fysioterapiakäyntien välillä. Tällä tavoin yritämme vapauttaa takaosan lihaksia ja kalvoja. Peiton kulmien sijaan voisi lonkissa tai nilkoissa pitää vaikka hernepussia tai vastaavaa tukemassa oikeaa asentoa. Alkaa tuntua siltä, että minulle voisi tehdä kehon mukaan muotoillun nukkumakotelon, niin kaikki osat pysyisivät oikeassa asennossa yön aikana!

Elämä on jatkuvaa kehonhuoltoa. Vaikka kehoni asentoja on korjattu viimeiset kolme vuotta jatkuvalla syötöllä, koko ajan löytyy uusia kohtia, jotka vaativat asentokorjauksia tai menevät jumiin. Käsiin toivoisin kaikkein eniten jotain pysyvämpää ratkaisua, sillä käsiä käytetään ihan kaikkeen. Istun aamulla ranteet ja sormien nivelet tuettuina kirjoittamassa lyhyttä tekstinpätkää ja odotan särkylääkkeen vaikutuksen alkamista. Tänään käsiä on pakko lepuuttaa, jotta huomenna taas töissä pystyn niitä käyttämään.

perjantai 10. marraskuuta 2017

Riski ylävartalon tuki- ja liikuntaelinongelmiin sekä alentuneeseen elämänlaatuun

Luin tutkimusartikkelin riskistä ylävartalon tuki- ja liikuntaelinongelmiin sekä alentuneeseen elämänlaatuun yleistyneessä hypermobiliteetissä yhdessä olkapäiden yliliikkuvuuden kanssa: Generalised joint hypermobility and shoulder joint hypermobility, – risk of upper body musculoskeletal symptoms and reduced quality of life in the general population. Yleistyneellä hypermobiliteetillä ei tarkoiteta hypermobiliteettioireyhtymää eikä esimerkiksi yhden nivelen tai nivelryhmän yliliikkuvuutta. Sillä tarkoitetaan yleistynyttä, oireetonta yliliikkuvuutta koko kehossa. Yleistynyttä hypermobiliteettiä tavataan usein urheilijoilla, kuten balettitanssijoilla, voimistelijoilla, uimareilla, sekä muusikoilla. Hypermobiliteettiä mitataan Beightonin asteikolla. Hypermobiliteettioireyhtymädiagnoosi vaatii myös muiden diagnostisten kriteereiden kuin  täyttymistä. Beightonin kriteereihin voit tutustua Hypermobiliteettisyndrooma niveloireiden syynä -artikkelin taulukossa 2.

Artikkelissa tutkittiin kuinka olkapään alueen yliliikkuvuus aiheuttaa ylävartalon tuki- ja liikuntaelimistön oireita sekä heikentää elämänlaatua. Artikkelin tutkimushenkilöinä oli Tanskassa asuvia 25-65 vuotiaita henkilöitä, joiden yleistynyttä yliliikkuvuutta määritettiin viiden kysymyksen avulla. Lisäksi mukana oli kysymys olkapäiden yliliikkuvuudesta. Näillä kysymyksillä luokiteltiin vastaajat henkilöihin jolla oli yleistynyt hypermobiliteetti (GJH) sekä niihin joilla oli yleistyneen hypermobiliteetin lisäksi olkapään yliliikkuvuus (GJHS) ja henkilöihin ilman yleistynyttä hypermobiliteettia (NGJH). Henkilöiltä kysyttiin myös olkapääongelmista, niiden vakavuudesta ja kestosta viimeisen vuoden aikaa. Heitä pyydettiin myös arvioimaan terveydentilansa asteikolla 0-100. Testin tilastollisesta analyysista voit lukea lisää itse artikkelista.

Tulokset

Noin 30% vastaajista oli yleistynyt hypermobiliteetti (GJH) ja noin viidellä prosentilla yleistynyt yliliikkuvuus ja olkapään yliliikkuvuus (GJHS). Sekä GJH ja GJHS -luokitellut henkilöillä oli enemmän ylävartalon oireita kuin henkilöillä ilman yliliikkuvuutta (NGJH). Koska tutkimuksen fokus oli nivelten yliliikkuvuudessa, on mahdollista, että henkilöt ilman yliliikkuvuuksia vastasivat kyselytutkimukseen heikommin kuin he, joilta yliliikkuvuutta löytyy. Tämä lisää riskiä, että yliliikkuvien henkilöiden osuus väestöstä on yliarvioitu.

Henkilöillä, joilla oli GJH tai GJHS oli enemmän ongelmia päivittäisten askareiden suorittamisessa ylävartalon ongelmien takia. GJHS-henkilöillä oli noin kaksi kertaa niin korkea todennäköisyys päivittäisistä tehtävistä selviämisen ongelmissa kuin pelkästään GJH-henkilöillä.

Yli 90 päivää kestävistä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista vain niskaongelmat olivat yleisempiä GJH ja GJHS-henkilöillä kuin NGJH-henkilöillä. GJH- ja GJHS-henkilöt raportoivat myös selkeästi alemman elämänlaadun kuin NGJH-henkilöt.

Pohdintaa

GJH-henkilöillä oli paljon enemmän ylävartalon ongelmia kuin NGJH-henkilöillä. Tuki- ja liikuntaelimistön oireet olivat pahempia GJH- ja GJHS-henkilöillä ja ilmenivät päivittäisten toimintojen vaikeutumisena sekä suurempana määränä kroonisia (yli 90 päivää kestäviä) tuki- ja liikuntaelimistön oireita. GJHS-henkilöillä suurin syy kroonisiin ongelmiin olivat niska- ja olkapääkivut, jotka luultavasti johtuvat olkapäiden yliliikkuvuudesta. GJHS-henkilöillä oli noin kolminkertainen riski saada olkapää- ja niska-alueen oireita verrattuna NGJH-henkilöihin. Lisäksi oletettiin, että ylävartalon oireilu saattaa johtua kompensoivista liikkeistä ja niiden aiheuttamasta ylikuormituksesta.

Alempi elämänlaatu yliliikkuvilla henkilöillä on jo aiemmin todettu tutkimuksissa, joissa on tutkittu hypermobiilia Ehlers-Danlosin syndroomaa (hEDS) sairastavia henkilöitä. Tässä tutkimuksessa uutena tuloksena saatiin tieto, että olkapään alueen yliliikkuvuudesta kärsivät henkilöt raportoivat on vielä tätäkin alemman elämänlaadun. Huomattavaa on, että EQ-5D-5 L-elämänlaatumittarin mukaan GJHS-henkilöillä oli alhaisin elämänlaatu. Tämä korostaa kuinka suuri merkitys yleistyneellä yliliikkuvuudella sekä olkapään alueen yliliikkuvuudella on elämänlaatuun.

Tämä tutkimus ei löytänyt linkkiä GJH:n tai GJHS:n sekä mielenterveysongelmien kuten masennuksen ja ahdistuksen välillä. Tätä on aiemmissa tutkimuksissa raportoitu hEDS:iä sairastavilla henkilöillä. Viimeaikainen tutkimus2 asiasta ei kuitenkaan löytäny linkkiä hEDS:n ja mielenterveysongelmien välillä, mikä artikkelin mukaan tukee tämän tutkimuksen löydöksiä. Syynä tähän voi olla se, että tutkimuksissa on käytetty eri metodeita mielenterveysongelmien mittaukseen.

Lopputulemana todettiin, että yleistynyt yliliikkuvuus sekä olkapään alueen yliliikkuvuus ovat yleisiä itseraportoituja oireita aikuisväestössä. NGJH-henkilöihin verrattuna, GJH- ja erityisesti GJHS-henkilöillä on suurempi todennäköisyys saada vakavampia ylävartalon tuki- ja liikuntaelinoireita sekä alentunut elämänlaatu.

Generalised joint hypermobility and shoulder joint hypermobility, – risk of upper body musculoskeletal symptoms and reduced quality of life in the general population. Birgit Juul-KristensenEmail author, Lasse Østengaard, Sebrina Hansen, Eleanor Boyle, Tina Junge and Lise Hestbaek. BMC Musculoskeletal Disorders. 2017. 18:226
2 Johannessen EC, Reiten HS, Løvaas H, Maeland S, Juul-Kristensen B. Shoulder function, pain and health related quality of life in adults with Joint Hypermobility Syndrome/Ehlers-Danlos Syndrome-Hypermobility Type. Disabil Rehabil (epub ahead of print). 2016;29:9.

Käännös ja sen virheet ovat omiani. Alkuperäisen artikkelin voi lukea tarjoamani linkin kautta.

lauantai 4. marraskuuta 2017

Liian monta ongelmaa liian monessa paikassa

Välillä minulla on olo, että näitä minun ongelmiani ja sairauksiani ei enää usko kukaan, kun koko ajan kropasta hajoaa uusi paikka. Itseäkin joskus nolottaa mennä pilatestunnille, jossa viime viikolla pystyin tekemään jotain, tällä viikolla en, mutta ehkä se onnistuu taas ensi viikolla. Ongelmakohdat kropassa vaihtelevat ja aina on eri paikassa ongelmia.

Ne, jotka sairauden tuntevat tai sitä ymmärtävät, tajuavat kyllä oireitteni vaihtelun. Eikä pitäisi muiden mielipiteistä välittääkään. Hypemobiliteettisyndrooma on oireitteni pohjasyy eikä se muille kuulu, miksi kroppani hajoaa. Yritän olla "mainostamatta" ongelmiani, mutta välillä tulee tilanteita, joissa on pakko sanoa, etten jotain pysty tekemään. Välillä hävettää, että joudun tuomaan ongelmiani esille ja olemaan niiden takia huomion keskipisteenä. Ne kuitenkin tulevat  aina joskus esille ja hallitsevat keskustelua. Kun tapaan ihmisiä töiden ja harrastusten merkeissä, haluaisin häivyttää niitä taustalle.

En halua kerätä ongelmillani säälipisteitä tai kilpailla siitä, kenellä asiat ovat huonommin. Ikävä kyllä välillä keskusteluista tulee jompaa kumpaa. Minua säälitellään, kun "noin nuorella" on noin paljon ongelmia, tai sitten keskustelusta tulee kilpajuoksua kenen ongelmat ovat pahempia. Haluan vain elää ongelmieni ja vaivojeni kanssa ja pärjätä mahdollisimman hyvin. Valitettavasti ne tulevat esille paikoissa erinäisistä syistä. Ihmiset huomaavat ranne- tai nilkkatukeni, joudun pyytämään apua tai joudun kieltäytymään kantamasta asioita tai jotain vastaavaa. En halua olla pelkästään sairauteni tai että minua kohdellaan eri tavalla niiden takia. Siksi yritän olla niistä hiljaa normaalissa elämässäni, vaikka se ei aina olekaan mahdollista. Kieltämättä niistä saa joskus myös hauskoja tarinoita kavereille kerrottavaksi.

Tällä viikolla minulla diagnosoitiin taas uusi vaiva, kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Minulla on siis tulehdus vasemmassa olkapäässä, ja kättä särkee. Sitä ei myöskään pysty nostamaan sivukautta ylös, sillä olkapäähän tulee kova kipu eikä käsi fyysisesti nouse ylös asti. Lääkärin määräyksestä olkapää saa kylmää useamman kerran vuorokaudessa. Kolme kertaa 20 minuuttia oli ohje, mutta työpäivinä sen toteuttaminen on hankalaa. Tulehduskipulääkkeiden määrää myös lisättiin ja sain olkapään mobilisointiharjoitteita toisin sanoen käden liikuttamista rentona pienessä ympyrässä.

Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenne
Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenne.
Kuva linkitetty Duodecim Terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00495

Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on tavallinen vaiva, ja yleistyy, mitä enemmän ikää ihmisillä on. Se ei siis ole sinällään mitenkään riippuvainen yliliikkuvuudesta tai hypermobiliteettioireyhtymästä, mutta tietysti tämä sidekudoksen heikkous edesauttaa kaikkia tällaisia jännetulehduksia. Tutustu kiertäjäkalvosinoireyhtymään Terveyskirjastossa >

Tämän takia taas tällä viikolla pilatestunnilla kävin sanomassa ohjaajalle, että nyt en saa nostaa vasenta kättäni ylös. Tietenkin ohjelmassa oli paljon liikkeitä, jossa käsiä pidettiin ylhäällä, ja minä sain vaihtoehtoisen liikkeen. Ei siinä mitään, kivahan se on, että ohjaajalla oli minulle vaihtoehto, mutta väkisin olin taas erilainen. Ja taas oli eri paikassa kremppaa kuin edellisellä kerralla.

Minulla on ollut ongelmia oikeassa lonkassani jo vuosia. Lonkasta on löydetty kalkkia ja krooninen tulehdus noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Lonkka on ollut useamman kuukauden melko hyvä, mutta on nyt ärtynyt uudestaan. Tämän lisäksi vasen lonkka on alkanut lonksua eteenpäin eikä vasen nilkka toimi normaalilla liikeradalla.

Tällä viikolla fysioterapeuttini tutki minua, ja vasemmasta nilkasta löytyi pois paikaltaan oleva luu, joka oli liikkuessaan painanut myös lihaksen pinteeseen. Vapautuksen jälkeen nilkan liikerata palautui. Vasemman lonkan lonksumisen syytä etsittiin ensin lantion lihasjumeista, mutta ongelma paikallistui lopulta polven sisäreunaan. Lihas oli jumissa siitä päästä, mutta se aiheutti ongelmaa saman lihaksen toiseen päähän, mikä puolestaan veti sääriluun päätä eteenpäin lonkassa. Jumin vapautus helpotti vasemman lonkan ongelmaa.

Ehkäpä nuo kaksi asiaa ovat yhdessä aiheuttaneet jalassa väärää liikerataa, mikä on edesauttanut oikean lonkan tulehduksen lisääntymistä. Muutenkin lonkista on viime aikoina tullut liikkuvammat kuin ennen. Olen huomannut tämän erityisesti pilatestunneilla, missä lonkat lonksuvat tietyissä liikkeissä. Toivon, että oikean lonkan insertiitti rauhoittuu nyt, kun vasemman jalan jumin on avattu. Tietysti kiertäjäkalvosinoireyhtymään syömäni tulehduskipulääkitys rauhoittaa tätäkin tulehdusta.

Jos olet blogiani seuraillut, olet varmasti perillä siitä, että suurimmat ongelmat minulla on ollut käsieni kanssa. Olkapään ongelmat ovat aiheuttaneet jumeja ja turvotusta myös kämmeniin ja sormiin sekä kyynärpäihin. Nykyään huomaan käsien toiminnan hidastumisen mm. kaupan kassalla, varsinkin, jos siinä ei ole kunnon tiskiä, mihin laskea laukku. Se, että laukusta pitää pitää kiinni, sieltä pitää kaivaa lompakko ja lompakosta rahat tai maksukortti, on hidasta. Tuntuu, että tunaroin kassalla iäisyyden. Kun maksutoimitus on tehty, pitää tavarat, lomakko ja näin talvisin vielä hanskatkin pakata mukaan, mikä vie taas kauan aikaa.

Mitä enemmän hoppuilen, sitä enemmän tiputtelen tavaroita käsistäni tai kädet tärisevät, ja sitä hitaammin toimin. En usko tämän ehkä olevan muille mikään ongelma, mutta itse huomaan eron. Koska olen päällisin puolin ihan terveen oloinen, minun oletetaan liikkuvan normaalia tahtia ja välillä pakkaamiseni on niin hidasta, että teen tukoksen kassalle tai jään jonon tukkeeksi, kun pakkaan tavaroita laukkuuni. Toivon, että olkapään ongelma korjaantuu kotihoidolla ja ehkä myös vaikuttaa käsien toimintaan helpottavasti.


torstai 19. lokakuuta 2017

Painehanskojen koko- ja värivalikoimat rajallisia


Käytän painehanskoja joka päivä ja tästä syystä ne kuluvat. Ostin keväällä toimintaterapeutilla käyntien seurauksena itselleni kolme paria hansikkaita ja testissä minulla kuukauden olleet hanskat sain pitää. Näillä neljällä parilla on pärjätty tähän asti.

Hanskat ovat päivittäisessä käytössä rispaantuneet, revenneet ja löystyneet. Olen yhtä paria ommellut kasaan, kun sauma purkaantui. Päätin, että nyt on vaan hankittava lisää hansikkaita, sillä nykyiset alkavat olla käyttöikänsä päässä. Jos haluaa ostaa niitä edes puoliksi järkevällä hinnalla, hankin valmishansikkaita. Niissä on tyydyttävä värien ja kokojen suhteen siihen, mitä löytyy. Koska ilmeisesti minulla on normaalia pienempi käsi, on hanskojen löytäminen osoittautunut haasteelliseksi.

Mustat Catellin Edema Medium -turvotuskäsineet minulla on ollut aiemmin, ja ostin niitä uuden parin. Ongelmana niissä on melko lyhyet sormet ja jopa koko XXS on minulle hieman iso. Niihin on kuitenkin tyydyttävä, sillä pienempää kokoa tai lasten hanskoja ei ole saatavilla.

Uutena testaan Isotonerin hanskoja, mutta niiden värivalikoima on rajallinen. Löytyy vain yksi väri - vauvankakka. Hanskat itsessään ovat päivän käytön jälkeen hyvän tuntoiset, joskin hieman reilun kokoiset. Kuitenkin paremmat kuin Catellin. Ranteista ovat selkeästi löysät. Miksiköhän hanskoja ei tehdä kivan ja pirteän värisinä? Musta on vielä ok, mutta "ihonväriset" / beiget muistuttavat lähinnä paksuja mummosukkiksia.

Hansikkaat ovat kulutustavaraa, jos niitä käyttää kuten minä: joka päivä koko päivän. Niitä pestään päivittäin ja niillä tehdään asioita. Ne kuluvat ja rispaantuvat, tarttuvat kiinni ja ovat tiellä. Kuitenkin elämäni on niiden kanssa paljon kivuttomampaa ja helpompaa. Olisi myös hienoa, jos niistä olisi pienempiä kokoja tarjolla.

perjantai 13. lokakuuta 2017

Kroppa hajoaa

Viime aikoina kropan kanssa on ollut enemmän kuin tarpeeksi ongelmia. Tiedän, että osasyynä on ollut kiireinen periodi töissä ja eri toimipisteiden välillä liikkuminen sekä tavaroiden kantaminen. En ole kantanut kovin painavia tavaroita, maksimissaan 1,5 kg ja läppärikin on kulkenut repussa. Ilmeisesti sekin on liikaa, jos tavaroita joutuu kannattelemaan pidemmän aikaa.

Ensin hajosi selkä. Alaselässä meni joku nikama paikoiltaan ja selkään tuli kipu. Se onneksi hellitti muutamassa päivässä lihasrelaksanttien ja pilatesliikkeiden avulla. Fyssari arveli kuvaukseni perusteella, että välilevy on jäänyt puristuksiin liikkuvien nikamien väliin ja estänyt siten selän liikkeen ja aiheuttanut kivun.

Selän jälkeen hajosivat kädet. Ne alkoivat turvota ja olla voimattomat. Fyssari löysi kämmenen lihasjumeja. Sormiluiden välien lihakset olivat krampissa molemmissa käsissä ja oikeassa kädessä hermo oli jäänyt puristuksiin lihasten väliin. Jumit saatiin eilen avattua, mutta sen jälkeen kipu vasta iski käsiin.

Tänään käsistä on hävinnyt viimeinenkin puristusvoima ja tavarat pitää kantaa ranteissa riiputtaen (sateenvarjo, kassi), käsivarsien päällä kannatellen tai sylissä halaten. Lounastarjottimen kantoi pöytään työkaveri. Käsiä särkee koko ajan, mutta tämä oli tietysti täysin odotettavissa käsittelyn jäljiltä. Aamulla harkitsin jääväni kotiin, mutten voinut jättää työkaveria pulaan.

Niskassa ja kaulassa oli myös melkoiset jumit, mitkä vielä pahensivat käsien ongelmia. Kantamisesta nekin ovat tulleet. Nyt täytyy vaan hyväksyä se,etten voi kantaa mitään painavampaa hajottamatta käsiäni, selkääni tai hartioitani. Pitää oppia elämään hypermobiliteettioireyhtymän asettamien rajoitteiden kanssa.

Onneksi pääsen kohta pilatestunnille rentoutumaan, vaikka osa liikkeistä jääkin  väliin. Käsiin ei nyt voi nojata. Viikonloppu antaa myös mahdollisuuden käsien hoitamiseen ja rentouttamiseen.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Selkäongelmia

Olen reilun kuukauden ajan kamppaillut selkäni kanssa. Siellä on rintarangan 10. nikama jatkuvasti pois paikaltaan. Se saadaan autettua kohdilleen, mutta jo hetken päästä on se taas pullahtanut ulos rivistöstä. Se on myös ollut kosketusarka, minkä kuvittelin johtuvan sen virheasennosta. Erityisesti pilateksessa selän rullaukset ja muut liikkeet, jolloin nikama painuu patjaa vasten tuntuvat ikäviltä.

Kävin taas kerran fysioterapeutilla, ja kävikin ilmi, että nikamasta toiseen johtavat jänteet ovat oletettavasti tulehtuneet. Se ei sinällään ole mitenkään erikoista, sillä minulla on jänteitä tulehtunut ties mistä kohti kehoa - ranteista, sormista, nilkoista, polvista, lonkista jne. Ensimmäistä kertaa tulehdus on keskellä selkää. Ymmärtäähän sen toisaalta, kun jatkuvasti pois paikaltaan menevä nikama aiheuttaa venytystä ja rasitusta jänteelle.

Hoidan selkääni nyt tulehduskipulääkkeillä, joita syön muutenkin, tiikeripalsamilla sekä kylmällä. Yritän rentouttaa selkää makaamalla ja yritän pitää yläselkää hyvässä asennossa. Kyllähän se sieltä ajan kanssa rauhoittuu. Pitäisi vaan saada myös tuo nikama pysymään paikallaan. Ei jaksaisi mennä lääkärille tätä ihmettelemään, kun eivät ne sille mitään mahda kuitenkaan. Olen niin monet tulehdukset käynyt lääkärillä näyttämässä, että tiedän hoito-ohjeen olevan tulehduskipulääkkeet, stabilointi ja kylmä. Selän stabilointi on vaan minulle hieman uutta enkä onnistu siinä kovin hyvin.

Kävin viikko sitten Tukholmassa parin yön reissulla, ja siellä tietysti raahasin matkalaukku lentokoneeseen, nostin ylähyllylle, vedin sitä perässäni tunnelbanassa sekä pitkin mukulakivikatuja. Arvaahan sen, että kädet olivat sen jäljiltä huonossa kunnossa ja turvoksissa, vaikka kyseessä oli ihan käsimatkatavara eikä mikään kamalan painava laukku. Fyssari laitteli käsiä ja hartioita kuntoon vapauttamalla lihasjännityksiä ja -jumeja hartioista sekä käsivarsista. On inhottavaa, kun käteni eivät kestä juurikaan minkäänlaista rasitusta. Jo muutaman kilon nostaminen kramppaa lihakset ja kädet alkavat turvota. Tällä kertaa sentään luut olivat pysyneet paikoillaan.

Ei kai tässä muuta voi kuin elää omien rajoitteidensa kanssa ja yrittää keksiä mahdollisimman hyviä tapoja pärjätä. En aio lopettaa matkustamista tai elämistä ongelmieni takia. Pitää vaan yrittää keksiä hyviä kikkoja pärjäämiseen. Kyllähän rannetuista on suuri apu, mutta kun paino ylittää käsieni nostokyvyn ja alan vääntää kehoani vääriin asentoihin kompensoidakseni voimanpuutetta käsissä, tapahtuu aina ties minkälaista kramppia ja jumia.

torstai 21. syyskuuta 2017

Fysioterapiassa

Istun junassa matkalla kotiin fysioterapiasta. On rento ja löysä olo. Olen onnekas, että olen löytänyt ihanan ja erittäin ammattitaitoisen fysioterapeutin. Käynti alkoi tuttuun tapaan sillä,  että kerroin, mitä viime käynnin jälkeen on ehtinyt tapahtua ja mihin tällä kerralla tarvitsen apua.

Kerroin, että selkä reistaa edelleen eikä rintarangan nikama pysy paikallaan. Vaikka se ei ole ollut kipeä, on se alkanut vetää lihaksia kramppiin ja haittaa tiettyjä liikkeitä. Nikamat T9-10 autettiin takaisin riviin muiden kanssa ja lannerangasta löytyi lukossa oleva L2-nikama. Ihmettelin sitä, sillä minun normaalit ongelmanikamani ovat alempana, L3 ja siitä alaspäin. Onneksi nikama saatiin avattua ja koko alaselkä rentoutui.

Lapaluuni eivät myöskään liikkuneet normaalisti jumien takia. Lapojen viereltä löytyi kipeitä pisteitä, mutta nekin saatiin rentoutumaan.

Näytin turvonneita käsiäni ja sanoin, että ranteet olisi taas hyvä tarkastaa. Isompi ongelma löytyikin hauiksista, jotka olivat krampissa. Myönnän, että tänä aamuna halusin saada yhden homman tehtyä ja päädyin itsekseni kantamaan yhteensä 6kg tavaraa. Tiedän, että minun ei pitäisi nostaa mitään niin painavaa, mutta juuri silloin ei ollut ketään, keneltä pyytää apua. Myös ranteet käytiin läpi. Nyt on käsissä ihanan keveä olo, kun jumit ovat poissa. Kädet ovat löysät ja voimattomat, mutta samalla ihanan kevyet.

Pyysin fysioterapeuttia vielä tarkastamaan viime kerralla vaivanneet polvet. Sanoin, että ne tuntuvat kireiltä, vaikka en oikeastaan löydä niistä kireää kohtaa. Hän löysi. Molempien polvien takapuolella oli kunnon jumit. Vasemmalla puolella pahemmat kuin oikealla. On jännä olo liikkua, kun polvien takaa ei kiristä. En edes huomannut kiristystä ennen kuin nyt, kun se on poissa.

Kävellessä alkoi veri kiertää eri tavalla jaloissa ja tunsin, kuinka kropasta napsahteli paikkoja auki. Tuntuu jännältä kävellä, kun yhtäkkiä jalassa joku kalvo tai vastaava napsahtaa ja tunnen kuinka lämpö leviää etusääreen.

Rentona ja löysänä on hyvä jatkaa iltaa. Ensi kertaan!